Kesätehtävä: kesämuistot kirjoihin

Päiväkirja-sukupolven ihmisenä kaikenlaiset täytettävät kirjat, vihkot, oppaat ovat aina viehättäneet minua. Niitä olen aikuisiällä täyttänyt, vaikka en kuitenkaan siinä mittakaavassa, mitä lapsena ja nuorena päiväkirjoja. Tarjolla on monenlaisia ja monentasoisia tehtäväkirjoja, jotkut syvempiin vesiin kuljettavia, toiset markkinoille aiempien oppaiden kylkeen valitettavasti nopeasti kasattuja, pintapuolisia teoksia, joiden kansi kyllä houkuttelee, mutta sisällön tarkempi tarkastelu ei vakuuta ainakaan tätä kirjoittajaa. Omille lapsilleni olen päiväkirjoja hankkinut ja ne todettu toimiviksi erityisesti lomilla, muuten eivät ole niitä juurikaan täyttäneet. Ihania, hykerryttäviä lomamuistoja niin Toscanasta, Provencesta kuin Pohjois-Karjalan mummoloista. Molempien kanssa kirjoitettu tarinakirjoja ajalta, jolloin eivät itse vielä osanneet kirjoittaa. Osasivat kuvittaa ja kertoa sujuvasti kirjoitettavat asiat ja tekivätkin kuvitustyötä tarinahetkiensä päätteeksi hyvin hartaasti. Useamman vuoden ajan samoihin vihkoihin eri maissa tarinoita jatkettiin. Tarinoissa yhtymäkohtia silloisiin reissuihin. Vanhimman kanssa tarinointia tehty hänen ollessa 4v. Edelleen nämä kirjat tallessa ja niin sydäntä läikähdyttäviä juttuja, jotka päivätty milloin Miamiin, milloin Espanjaan. Ja niin tärkeitä nämä tarinoiden kirjoittamiset ovat olleet molemmille, että välillä meiltä aikuisilta kirjureilta on vaadittu oikeasti kärsivällisyyttä ja sitä, että jätämme silloiset touhumme ja keskitymme siihen hetkeen, kun lapsen tarinasuoni sykkii. Ranteet vääränä kirjoitettu ja välillä kirjuria vaihdettu. Ja kyllä. Joskus sanottu, että nyt ei jaksa. Katotaan huomenna. Nyt kiitän meitä molempia vanhempia siitä, että pysähdyimme kieltäytymistä useammin näissä hetkissä ja tartuimme kynään ja kirjoitimme sitä tarinaa niin kuin lapsi sanelee. Näitä tarinoita luettu usein iltasaduksi ja aarteina säilön näitä kaapistossa. Niistä näkee lapsen kielellisen ilmaisun rikastumisen, kokee matkan lapsensa silmin. Näkee, mikä milloinkin ollut se kiinnostavin juttu. Ja uskon, että kun nämä lapsoset ovat aikuisia, koetaan näiden tarinoiden ja matkapäiväkirjojen parissa silmäkulmia kostuttavia hetkiä. Tänäkin päivänä mahat kippurassa naurettu ihanan hassuja äidille piirrettyjä bikinejä, muisteltu isän partatyyliä ja ihmetelty, että "Miks mä oon koko ajan puhunut vapusta ja ilmapalloista" ja mikä ihme oli tarinassa moneen kertaan mainittu "pikkuihminen" ja "laulupanta".

On ollut ilo seurata perheen teinin päiväkirjan kirjoittamisen jatkumista. Tai sellaiseksi luokittelen nämä Bullet Journalit, joita hän taidokkaasti täyttää ja tekee. Ostin hänelle Islannin reissulta valmiin Bullet Journalin, ajattelematta sen enempää kuin että uutta hän jossain vaiheessa toivoi ja sellainen jäänyt hankkimatta. Oli siitä innoissaan, kunnes tänään esitteli kesäkuun sivustojaan siitä vanhasta tekemästään. Sivut päättyvät kesäkuuhun. "No, sinulla on sitten se Islannin tuliainen odottamassa" totesin, johon hän hienovaraisesti vastasi, että se ei ihan ole sellainen, jota hän ajatteli...koska hän ajatteli tehdä sen itse ja tuo on valmiiksi tehty. Asia selvä ja täysin ymmärretty, nyt on sitten äipällä se versio itsellään odottamassa entisen kirjan täyttymistä. Mutta ihan mahtavaa, että teini täyttää, kirjoittaa muistiin ja jaksaa keskittyä siihen aivan täysillä. Pienempi on lähinnä keskittynyt kirjoittamaan Summer Bucket 2018 -listoja, jotka kaikessa vakavuudessaan ovat koomisen hellyttäviä. Listalla on aika monta huvipuistoa, jonkun ruuan valmistaminen perheelle, yllätyksen tekeminen, jonkun uuden taidon oppiminen...Ja rangaistus toteutumattomasta listasta taisi olla kylmän veden kaataminen niskaan. Ja tietenkään en ole nähnyt näitä salaisia listoja. Mitä nyt yhtä lattialla lojuessa kurkistin, että mikäs tämä lappu...

Koululaisten kesälomat alkavat ensi viikolla. Kovasti kesäpuuhaa perheissä mietitään. Ettei kesä menisi leppoisasti padien ja tablettien parissa, hankkikaapa lapsosille kesäpäiväkirjat.  Niin ja siinä samalla itsellennekin. En saa (valitettavasti) mitään rahoja mistään suunnasta markkinointimielessä tähän blogiin, mutta pakko mainita se yksi kauppa Tiikeri of kööpenhaageni, mistä saa kaikkea pienellä rahalla. Sellainen vähän kuin entisaikojen Tiimari. Siellä on myynnissä sellaisia yhden kesän mittaisia päiväkirjaksi sopivia "silloin ennen vanhaan ulkomaalaisilta kirjekavereilta saatujen kirjeiden kirjekuorien näköisiä" kirjoja, joissa on viivattomat sivut (viivain sivu irtosivuna siirrettävissä) joihin voi kirjoittaa tai piirtää, liimata kuvia, matkalippuja, leffalippuja, huvipuistorannekkeita, karkkipapereita...ihan miten itse tykkää kesämuistojaan kasata. Niin sellaista suosittelen ihan äitinä mutta myös opena täyttämään. Jää muistot kansiin ja niihin on oikeasti ihana palata. Jos ei ensi talvena niin sitten joskus toisessa hetkessä. Ja niistä voi aina huomata, että ihan jokainen kesä, olipa se lämmin taikka kylmä, on oikeasti rikkaita, rakkaita muistoja täynnä. Ja ne parhaimmat hetket ovat olleet niitä arkisia, yhteisiä hetkiä. Jäätelön syömistä. Eväshetkeä ulkona. Pyörälenkkiä. Uimista. Iloitaan kaikki koululaistemme loman alkamista! Ovat jokainen lomansa ansainneet ja todellakin sen tarpeessa. Levon. Kiireettömyyden. Perheen kanssa oleilun. Onnen hetkiä jokaisen pienen ja suuren lomailijan kesämuistojen kirjoihin. Tästä tulee hyvä kesä! Paras kesä 2018.

Ps. Ote lapseni Amerikka-kirjasta pvm 23.5.2009, paikkana The Ivy, Miami (Lapsi silloin 4v9kk): "Äiti on menossa isin työhuoneeseen kirjoittamaan vähän blogia. Äiti toivoisi isin tulevan pian kotiin." Hmmm... tätä mietimme tänään lapsen kanssa yhdessä, että mistä hän, alle viisi vee, tiesi sanan blogi, koska tämä äiti ei ole blogia kuin vasta muutaman vuoden kirjoittanut. Mutta hetki sitten muistin, että eikun joo, me miehen kanssa yhdessä kirjoitimme matkablogia, joka kyllä on jo suljettu ja unohdettu. Mutta hassua - melkein päivälleen 9v sitten kirjoitettu teksti sopisi tähänkin hetkeen. Äiti kirjoittaa blogia (paikkana olohuone) ja kyllä, toivoisi isin tulevan pian kotiin (on ollut viikon ulkomailla, onneksi saapuu huomenna, edes hetkiseksi). Ihanaa viikonloppua kaikille!