Olipa kerran erikoinen (?) aamiainen...


Tapahtui tässä taannoin. Luki Naisten lehteä lauantai-iltana. Joo, näillä yllätän perheeni huomenna, hykerteli mielissään. Kerrankin jotain muuta kaurapuuron tilalle. Tai sen lisäksi. Heräsi vähän aiemmin mitä ehkä olisi tehnyt. Olihan sunnuntaiaamu. Toisaalta, ei kyllä unta enempää riittänyt, se olisi vaan ollut loikoilua, joten joutaa nousta, ajatteli. Valmisti taikinan. Keitteli samalla puurot, laittoi sämpylätaikinan kohoamaan, otti sulamaan lehtitaikinalevyt. Tyhjenteli astianpesukoneen ja laittoi pyykkikoneen päälle. Paistoi taikinasta aamupalapöytään tulevat pikkuiset herkut. Sytytteli kynttilän ja kattoi pöydän.

Kutsui perheensä aamiaiselle. "Ihana tuoksu! Äiti mitä sä oot tehny?" Ja sitten. "Siis täh, ootsä paistanu jauhelihapihvejä aamupalaksi?" "Hyii, mitä sä oot paistanu?" "En kyllä maista. Nää on jotain pihvejä." Mies ottaa yhden. Ei ota toista. Lapsi haukkaa pienen palan. Ei haukkaa toista. Toinen lapsi ei edes maista. Paitsi sitten, kun näkee, että äiti niitä syö. Haluaa siitä äidin palasta. Ei halua lisää. "Siis mitä nää niinku on?"


Aamuhämärässä.
Ne oli LETTUJA! Siis *****, kaura-banaaniLETTUJA. Kyllä on perhe lettuloilla lellitty, voita käryytetty, rasvaa säästämättä. "Onks meidän pakko syödä aina jotain terveellistä? Miks ei voitais saada oikeita lettuja?" Juu. Olikohan viime viikko, kun niitä "oikeita" lettuja heille paistoin. Niin hyvälle ovat katsokaas oppineet, että nää ei nyt sitten maistuneetkaan. Että onneksi keittelin sitä kaurapuuroa tällekin aamulle, vaikka hetken mietin, ettei ehkä tarviiskaan. Kukaan ei muuten tänä aamuna sanonut, että "miks meillä on aina puuroa..." Hyvin maistui. Ja onneksi en tehnyt tupla-annosta tuota lettutaikinaa. Yhdestäkin kun jäi äidille, tälle erikoisen aamiaisen loihtijalle, syötävää vielä huomiseksi. Paistakaa muutkin. Oikeasti, ovat hyviä. Nää ei vaan oikein hyvän päälle nyt ymmärtäneet.


Kaura-banaaniletut

1dl kaurahiutaleita
2 banaania
3 kananmunaa
1tl suolaa

Sauvasekottimella sekaisin tasaiseksi taikinaksi. Paista paistinpannulla pieniä lettusia esim. kookosöljyssä kauniin ruskeaksi.


Kommentit

  1. Elämässä kohtaa vääjäämättä hetkiä, jolloin tuntee itsensä niin pieneksi, niin pieneksi....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mutta ainakin voi sanoa, että kaikkensa on tullut tehtyä :D

      Poista

Lähetä kommentti

Ajatuksien vaihtoa:

Suositut tekstit