Tammikuu - mihin se jo nyt??



Onko sinulla joku aika vuodesta, josta et niin tykkää? Tai joku kuukausi, joka ei ole niitä suosikkejasi? Kaikkinensa on ihan mahtavaa, että meillä on nämä neljä vuodenaikaa, vaikkakin välillä täällä etelässä tuntuu, että yhtä tasaista syksyähän tämä. Välillä pieniä "lupauksia" talvesta, mutta ei sitten sitä talvea kuitenkaan. Ähäkutti. Tai mikä se lienee talven määritelmä tänä päivänä. Itse sen miellän lumiseksi ja pakkasen paukkeiseksi. Sellainen talvenveri minussa, Pohjois-Karjalan kasvatilla, virtailee.

Kuukausista tammikuu on itselleni ollut se kuukausi, joka jatkuu ja jatkuu, eikä loppua näy. Joulun jälkeen tammikuuhun on täytynyt asennoitua ihan tietoisesti. Että hyvä tästä tulee ja nopeasti sujuu. Nyt kun kuukauden viimeisiä päiviä vietetään, täytyy todeta, että ensimmäistä kertaa voin rehellisesti sanoa, että olipa oikeasti ihan mahtava kuukausi. Tammikuu. Enkä tänä vuonna edes tietoista positiivisempaa asennoitumista tähän kuukauteen tarvinnut. Ihan tämä itsestään iloinen oli tämä tammikuu!

Mikä tästä sitten teki aiempia tammikuita erikoisemman? Ei minulle mitään sen erikoisempaa tapahtunut, ihan arkisessa elossa kuukautta vietettiin. Ja näinhän se ihan parasta. Kun asiaa olen miettinyt nyt viime päivinä tarkemmin, ei ole sellaista kuukautta, jossa ei jotain hyvää olisi tai jonka alkamista toivoisi lykkäävän tai kokonaan skippaavan (nooo, joskus elokuun koulujen alkua voisi lykkiä, mutta todellisuudessa onhan sekin aina ihan mahtavaa, kun työ alkaa ja arkirutiinit löytyvät).

Tammikuu antoi oikeasti ihania juttuja. Toi mukanaan monenlaista. Ja kyllä. Ne arjen pienet jutut, rutiinit, pysyvyys, viikonloppujen ennalta suunnittelemattomuus, ne ovat niitä juttuja, joista nautin ja joiden parissa lataudun. Ei kalenteriin ylitsepursuavia merkintöjä, ei arkeen liikaa palavereja tai koulutuksia, vaikka ah niin innostavia juttuja taas olikin tarjolla! Kun on tällainen melkein kaikesta innostuja, joutuu oikeasti rajoittamaan myös niitä kiinnostavia ja kivojakin juttuja, ettei se innostus käänny kuormittajaksi. Hassua, mutta niinkin voi käydä. Että se mikä innostaa, myös uuvuttaa ,ja tämän onneksi olen oppinut tiedostamaan ja vielä jopa muistamaan arjessani.

Tammikuussa, vaikka ripulit talossamme turisi, oli monenlaisia mahtavia juttuja.
Kaverin kanssa extempore (mie en oikeasti ole ex-tempore ihminen!) "ihan vaan perjantai-shoppailua" ilman sen suurempaa shoppailua, hyvää ruokaa ja ah sitä ihanaa keskustelua, jakamista, kunnolla kuulumisten vaihtamista. Olen niin kiitollinen, että elämässäni on aikuisiällä kohdattuja ihmisiä, joiden kanssa voi ja saa olla juuri sellainen kun oikeasti on ja että tämä henkilö ymmärtää ja tietää, mitä toinen tarkoittaa. Ja että meillä oikeasti on ihan superhauskaa! Helistä ihan älyttömän onnellinen, että hänet tavannut.

Tämä "kukka" odotti minua keskellä lenkkipolkua. Kiitos tästä!

Ihan innoissani olen myös käynyt syventämässä itseäni KouluCoaching-koulutuksen parissa, saanut tutustua siihen mahtavaan Coaching-porukkaan, joka tällä koulutuksen kentällä tätä työtä tekee. Saanut aivan mielettömän asiantuntevaa opetusta. Saanut olla jakamassa coaching-osaamista, kuuntelua, läsnäoloa. Olla tukena, korvana, läsnä toiselle.  Anuliisan kaltaisia ihmisiä tämäkin koulumaailma tarvitsee, ja niin kiitollinen, että ole saanut tutustua häneen parin vuoden aikana. Olet kultainen.

Tammikuun talviset säät -ihanaa, että saimme lunta eteläänkin sen verran, että pertsaa on vedetty tänä talvena enemmän kuin edellisenä.  Noin 30 km on minunkaltaiselle hiihtäjälle hei mahtava matka! Onnellinen näiden omien lasten hiihtoinnoista. Sunnuntaihiihtäjäosastoa itse edustan ja lapsille tätä ilosanomaa levitän. Se, että saan hiihtää ja liike on eteenpäin, on oikeasti ihan mahtavaa. Ei se nopeus eikä tekniikka, vaan se, että ylipäätään suksien kanssa eteenpäin mennään, on ihan parasta ja akkuja lataavaa puuhaa. Ja tammikuu on oikeasti näyttänyt meille niin upeat puolensa aurinkoisten säiden myötä (no, ainakin muutama päivä tällaista), että energiaa luonnosta on tullut ammennettua aina kuin mahdollista. Upeita auringonnousujen värittämiä taivaanrantoja töihin kävellessä ja ilta-auringon laskuja kotona ollessa. Ja tämä vieressä oleva järvi näyttänyt niin parhaita puoliaan upeiden värien maalaamana, että rantaan kiiruhdettu aamukahvit kuppiin jääden.

Niin ja melkein unohdin, että opiskelut ranskankielen parissa aloitettu. Hassua istua oppilaana omassa luokassa ja opetella jotain itselleen ihan täysin uutta :) Sattumoisin ranskanopinnot kun ovat oikeasti omassa opetusluokassani. Nyt tähän kieleen yritän perehtyä ja saada jotakin tolkkua :) En tiedä, onko se paras herkkysikä jo ylitetty, mutta sinnikkäästi yritän jotakin oppia.

Viime viikolla oli pakko laittaa esimiehelleni, joka on muuten aivan loistava ihminen hänkin, viestiä, että olen oikeasti niin onnellinen, kun minulla sattuu tiistaipäivät olemaan klo 8-12 mittaisia työpäiviä! Että on se ihan mahtavaa, kun ehtii kotonaan ihminen vaikkapa pullaa leipomaan! Ja siis ehtii ennen sitä pullanleivontaa käymään kuntosalillakin! Ja siltikin on kaiken nämä tehnyt ennen kuin ensimmäinen koululainen kotiin saapuu. Lämpimän pullan äärelle. No, on minulla ne muut työpäivät vähän pidempiä ;)


Summa Summarum. Mistä muodostui minun tammikuu: ystävät, itsensä kehittäminen (opiskelut ja uuden oppiminen), liikkuminen, mielekäs työ, luonto, perhe. Nämä juuri niitä asioita, jotka tuovat iloa, onnea ja hyvää mieltä elämääni. Niin tänä tammikuuna kuin myös kaikkina muina kuukausina. Kun näitä asioita sisältyy vuoden jokaiseen kuukauteen, eipä muuta enää voi toivoa. Ei tarvitse toivoa.


Ihana kuukausi tammikuu on ollut ja ihan vatsanpohjassa nipristää, kun ajattelenkin, miten hurauksella pian alkava helmikuu menee! Hiihtolomakuukausi ja sitten ollaankin jo maaliskuussa. Elikäs keväässä. Elikäs siinä, että se kesäkin lähenee. Voi sentään! Nautitaan jokaisesta kuukaudesta, jokaisesta päivästä, jokaisesta hetkestä. Elämä, se on nyt. Tässä hetkessä. Tässä tavallisen ihanassa tammikuussa. Sillä oikeasti arki, se on parasta! Auringonsäteitä alkavaan viikkoosi ja helmikuun aloitukseen ihan helmi-päiviä! Tee se itse - helmikuun helmesi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hampaat raudoissa

Ranskan matkailua 8-v kertomana

Kesämuistojen reppua täyttämässä