"Ai, teilläkin tapellaan..."

"Moi, niin sitä vaan soitan, että sisko ei leiki mun kaa!" Taustalta kuuluu jää-tä-vää huutoa: "Mä teen läksyjä senkin tyhmä!" Ja paljon muuta. No tässäpä sitä nyt ollaan. Koulua takana just viikko ja kuherrusaika siskosten kahdelleen kotona oleilusta ilmeisesti päättynyt. Eli auttavan äiti-puhelimen puoleen käännytty.  Kesken oppitunnin, kuinkas muulloinkaan. Akuutti hätä ei tunne kelloa eikä noudata soittoaikoja.
"Annapa se puhelin nyt sille huutavalle siskolle!" "Ei se haluu jutella äiti sun kaa." "Nyt se puhelin sille siskolle niinku jo olis!" Vastaaja itkee ja huutaa puhelimeen "Toi on niin tyhmä kun se ei tajuu, että mä teen läksyjä ja se vaan pakottaa mut leikkimään vaikken mä haluu leikkii..."

Huoh. Kiukku alkaa nousta äidilläkin. Puhelimen toisessa päässä, siellä kotona, alkaa kiivas väittely aiheesta Pakotinko leikkimään vai en. "Nyt molemmat suut kiinni! Menette kumpikin omiin huoneisiinne ja ootte siellä! Sinä teet läksyt ja toinen leikkii omaa leikkiä. Ja tänne ei tartte soitella enää tämmöisillä asioilla! Minä oon töissä! Onko selvä?" "Joo joo on, heippa." Että tämmöinen puhelu. Ei ehkä ihan mennyt kuin lastenkasvatusoppaissa mutta eipä sitä aina voi onnistua, olkoonpa titteli kuinka äiti taikka opettaja, tai ne molemmat...

Mutta siitä sitten iloisella naamalla jatkamaan äidinkielen tarinatuntia, mihis me jäätiinkään..."
Oliks teillä kotona joku hätä?" Kyselee tarkkakorvainen oppilas. Vissiin jotain viereisestä huoneesta kuului luokkaankin saakka. Noloa. Juu, kyllä siellä oli. Tappelu pystyssä. Kerroin. Täytyi antaa vähän ohjeita. "Ai, teilläkin tapellaan. Niin meilläkin." jatkoi oppilas. Ja tunti jatkui niin normaalisti kuin ope-äiti, äiti-ope, sen pystyi vetämään. Välillä mielessä kävi, mitenhän ne siellä nyt... Ei tullut uutta soittoa joten sopu ilmeisesti löytyi. Asiasta todellakin keskusteltiin kun äiti saapui kotiin pari tuntia tapahtuneesta. Ja mummolle on muutes ulkoistettu kriisipuhelut jatkossa, tiedoksi vaan. Vielä on hakemista näissä yhteisissä pelisäännöissä nyt kun täällä talossa häärii kaksi koululaista yhden sijaan. Ehkä tämä on sitä alkukankeutta, toivotaan niin. Tsemppiä teille muillekin!







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hampaat raudoissa

Kesämuistojen reppua täyttämässä

Kiitos!